Tervehdys,
Olen jatko-opiskelija Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksella ja vietin 9 kuukauden tutkijavaihdon Leedsin yliopistossa (University of Leeds), Iso-Britanniassa. Leeds valikoitui sopivaksi matkakohteeksi olemassa olevien yhteyshenkilöiden kautta, joiden kanssa oli yhtäläisiä tutkimusintressejä projektien hallinnan ja johtamisen aihealueella.
Tutkijavaihtoni alkoi syyskuussa 2018, jolloin aloitimme yhteisen tutkimuksen tarkemman suunnittelun. Isossa kuvassa tutkimusaiheemme käsittelee korruptiota ja sen eri muotoja infrastruktuuriprojekteissa, joissa on sekä julkisen sektorin, että yksityisen sektorin toimijoita. Korruptio, kuten lahjonta ja rahanpesu, voi meille suomalaisille kuulostaa etäiseltä aiheelta, mutta uskokaa tai älkää, korruptiota löytyy myös suomesta infrastruktuurisektorilta vaikkakin paljon pienemmässä mittakaavassa kuin vaikka kehittyvissä maissa. Yhtenä esimerkkinä suomalaisesta mahdollisesta korruptiosta oli laajalti uutisoitu kunnallistoimijan ja erään arkkitehtitoimiston välinen lahjustapaus. Korruptio on tutkimusaiheena johtamispuolella aika alkutekijöissään, vaikka alalla vallitsee konsensus, että korruption tutkiminen ilmiönä on tärkeää, johtuen sen suurista vaikutuksista niin kehittyvissä maissa kuin teollistuneissa maissa. Arvioiden mukaan korruptio heikentää infrastruktuuriprojektien johtamista ja hallinnointia, mikä vuorostaan pitkittää tällaisten projektien loppuun saattamista, kasvattaa kustannuksia ja heikentää sosiaalisten, taloudellisten ja teknisten tavoitteiden saavuttamista.
Lähdimme työstämään tutkimusaihettamme syksyllä aloittamalla semi-systemaattisen kirjallisuuskatsauksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa kyseisen aihepiirin aikaisempi tutkimustieto ja pohtia omaa lähestymiskulmaamme aiheeseen sekä tarkempaa tutkittavaa ilmiötä ja tutkimuskysymystä. Aiheen kirjallisuuskatsauksesta kävi aika nopeasti ilmi, että tutkimusta on suhteellisen vähän ja aikaisempi tieto on monin paikoin teoreettista empiiristen tutkimusten sijaan. Yhtenä mahdollisena syynä tähän voi olla se, että aihe on hyvin arkaluontoinen ja vaikea tutkia käytännössä.
Alun kirjallisuusselvityksen jälkeen lähdimme työstämään kahtakin tutkimusideaa ja tavoitteeksi asetettiin kesälle 2019 hyvätasoinen konferenssipaperi. Toinen tutkimusideamme nojautui empiiriseen lähestymistapaan ja toinen teoreettiseen. Empiirisessä tutkimusideassa lähdimme pureutumaan yhteen projektiin Bangladeshissa tapaustutkimuksen lähtökohdista laadullisin menetelmin. Tämä Bangladeshin ’case’ valikoitui yhden tiimimme jäsenen kautta, jolla oli yhteys kyseiseen projektiin ja maahan. Kontaktoimme yhteyshenkilömme kautta tämän projektin eri toimijoiden edustajia haastatteluja varten. Tässä vaiheessa tutkimusilmiömme oli vielä eksploratiivinen ja väljä, käsittelen seuraavia kysymyksiä: Minkälaiset toimijat ovat keskeisiä korruptiossa projektin elinkaaren aikana? Minkälaiset kontekstiriippuvaiset ominaisuudet mahdollistavat toimijoiden korruptoituneet insentiivit ja minkälaisia nämä insentiivit ovat? Minkälaisia vaikutuksia korruptoituneilla insentiiveillä on projektin johtamiseen ja päätöksentekoon sen elinkaaren aikana? Olimme siis kiinnostuneita ymmärtämään sekä toimijoita ja heidän näkökulmaansa, mutta myös vallitsevan kontekstin ja instituution vaikutuksia ilmiöön liittyen.
Teimme syksyn ja talven aikana puolitusinaa semi-strukturoitua Skype-haastattelua eri toimijoiden kanssa. Haastattelujen aikana kävi nopeasti ilmi, että toimijat ovat hyvin haluttomia puhumaan korruptiosta, vaikka takasimme heille luottamuksellisuuden ja anonymiteetin. Saimme kuitenkin kasaan alustavaa aineistoa, josta oli hyötyä tutkimusidean jatkokehitykseen.
Toinen teoreettinen tutkimusidea käsitteli projektin onnistunutta johtamista korruption vaikutusten alla. Tässä tutkimusideassa lähdimme perehtymään laajemmin aikaisempaan tutkimukseen, ei pelkästään johtamistutkimusalalta, vaan myös laajemmin sosiaalitieteet (social sciences, social psychology, economics) huomioiden. Lähestyimme kirjallisuutta systemaattisen katsauksen avuin ja nojautumalla erityisesti design science approachiin, jossa keskeistä on luoda evidenssipohja. Tässä lähestymistavassa on tarkoituksena kehitellä realistisen synteesin tavoin propositioita aikaisempaa tutkimusta hyödyntäen, erityisesti koskien miten erilaiset interventiot (tarkoituksenmukaiset ja sattumanvaraiset johtamistoiminnot) synnyttävät erilaisia korruption ja korruption vastaisia mekanismeja, jotka vuorostaan johtavat tiettyihin lopputuloksiin projektissa. Talvella lähdimme aloittamaan kirjallisuuskatsausta siis tähän tyyliin ja samalla myös opettelemaan tätä menetelmän käyttöä.
Talven ja talvikevään aikana saimme näistä kahdesta tutkimusideasta työstettyä yhden konferenssipaperin EGOS-konferenssiin, joka pidettiin kesällä 2019 Edinburghissa, Iso-Britanniassa. Muodostimme siis näistä kahdesta tutkimusideasta yhden konferenssipaperin, joka esitteli näitä kahta eri ideaa sisältäen alustavat menetelmät ja löydökset. Konferenssipaperin ja osallistumisen tarkoituksena oli siis hakea alan asiantuntijoilta hyödyllisiä kommentteja, että onko tekemisessämme ylipäätänsä järkeä ja jos on, niin miten näitä ideoita kannattaisi kehittää ennen kuin sitoutuu johonkin menetelmään, ilmiöön ja lähestymiseen täysin.
Kesällä 2019 kävin esittelemässä tutkimustamme EGOS-konferenssissa. Kansainvälisten kollegoiden vastaanotto oli hyvä ja yleisöä oli yllättävän paljon kuuntelemassa, kommentoimassa ja esittämässä kysymyksiä. Monet kommentoivat ja suosivat että keskittyisimme empiiriseen lähestymistapaan laadullisin menetelmin ja yrittäisimme pureutua korruption alkujuurille. Osa taas kommentoi, että oman uran ja maineen kannalta voi olla turvallisempaa tukeutua kirjallisuusanalyysiin. Yhtä kaikki, saimme kaiken kaikkiaan positiivista ja rakentavaa palautetta, miten jatkaa tutkimuksemme kehittämistä pitkällä tähtäimellä. Tässä vaiheessa tutkijavierailuni saavutti loppuaan ja tästä eteenpäin jatkamme tutkimuksemme parissa ’etäyhteistyöllä’.
Kiitokset suuresti Tutkijat maailmalle -ohjelmalle sekä Liikesivistysrahastolle tämän tutkimuksen rahoittamisesta ja mahdollistamisesta.
Jere Lehtinen
Aalto-yliopisto