Blogi

Jääkuormatutkimusta Kanadassa – Osa 2

Julkaistu

Mittaukset saatiin tehtyä

Tutkijavierailun tarkoituksena oli tutkia perinteisten laivan runkoon kohdistuvien jääkuormamittausmenetelmien mittaustarkkuutta, sekä uuden tyyppisiä kehittyneempiä käänteismenetelmiä kuorman määrittämiseen. Käytännön erona näillä menetelmillä on että perinteisessä kuorman vaikutusalue on oletettu/ennalta määrätty ja kuorman suuruus määritetään tälle alueelle mitatusta rakenteen vasteesta. Kehittyneemmissä käänteismenetelmissä kuorman vaikutusaluetta ei ole ennalta määrätty vaan se määritetään mittauksista samanaikaisesti kuorman suuruuden kanssa.
Osana tutkimusta tehtiin koemittauksia Memorial University of Newfoundlandin Strengh labissa Large Double Pendulum Apparatuksella. Kokeiden valmistelun yhteydessä jäykistetty levyrakenne (kuvasi laivan runkorakennetta) instrumentoitiin venymäliuskoilla rakenteen vasteen mittausta varten. Kokeissa tätä jäykistettyä levyä kuormitettiin kvasistaattisesti erikokoisilla kuormitusalueilla eri kohdista rakennetta. Kokeiden yhteydessä kuormituksen suuruus mitattiin kuormitusantureilla ja rakenteen muodon muutos asennetuilla venymäliuskoilla. Näiden lisäksi paine kuormitusalueella mitattiin painekalvolla.
Mittausten valmistelu vei huomattavan ajan (siitä myöhempänä), mutta saatiin lopulta tehtyä kattava testisarja. Nyt edessä on mittausten tarkempi analyysi ja tutkimus. Aluksia on tarkoitus tutkia perinteisten menetelmien tarkkuutta ja sen jälkeen tarkemmin kehittyneempiä menetelmiä. Näistä ei ole tässä kohtaa ole enempää sanottavaa, mutta seuraavassa vähän ajatuksia, huomioita ja oppeja pidemmästä tutkijavierailusta.

Testijärjestelyt, jossa oikealla olevaa rakennetta kuormitetaan. 
Kuormitussysteemi, jossa oikealla kuormitettava paneeli.


Vasemmalla mittaussysteemi ja oikealla näkymä painemittauksesta levykentän pinnalla.

Tekeminen vie enemmän aikaa
Vähän kuin uudessa työssä, tututkin asiat uudessa ympäristössä vievät aluksia enemmän aikaa. Esimerkiksi saatat tietää miten asia pitäisi tehdä, mutta tarvitset siihen apua, etkä tiedä keneltä kysyä apua. Pitää siis kysyä keneltä voi kysyä apua. Lisäksi pitää huomioida miten homma toimii organisaatiossa. Joissain paikoissa ja kulttuureissa voi mennä suoraan todelliselle työn tekijälle, mutta toisaalla pitää mennä hierarkia pykälöiden kautta. Tällaiseen voi mennä alussa yllättävänkin paljon aikaa. Nämä kannattaa huomioida aikataulun suunnittelussa erityisesti kokeellisessa tutkimuksessa, jossa ei mennä “valmiiseen pöytään” vaan testit suunnitellaan ja valmistellaan alusta alkaen. Kannattaa siis varata työskentelyyn normaalia enemmän aikaa.

Uusia näkökulmia
Vaikka tutkijavierailu lähtökohtaisesti keskittyykin tutkimukseen, kannattaa pitää silmät auki ja kysellä ja tutustua muihinkin yleisiin asioihin, esimerkiksi opetukseen tai tiedon jakamiseen. Eri asioita voi toteuttaa hyvinkin erilaisilla tyyleillä ja tavoilla, joista osa toimii ja osa ei. Uusien mallien peilaaminen oman organisaation tekemiseen saattaa tuoda hyviä uusia ideoita, miten asioita voisi kehittää ”kotona”. Monesti asioita ei voi tai kannata kopioida sellaisenaan omaan käyttöön vaan miettiä porukassa voisiko niitä soveltaa joltain osin omaan käyttöön ja miten tämä tulisi tehdä. Tästä saa myös itselle varastoon erilaisia työkaluja eri asioiden ratkaisemiseksi, jos joskus on asemassa, jossa niitä pitäisi kehittää.

Verkostoituminen
Pitkä vierailu antaa luonnollisesti hyvät mahdollisuudet verkostoitua kohteessa. Jos itsellä ei ole kontakteja paikallisiin tahoihin, kannattaa kysyä oman vierailun ”emännältä/isännältä” voisiko hän järjestää mahdollisesti vierailuja tai tapaamisia paikallisten tehojen kanssa. Kun keskusteluyhteys on luoto, pystyy itse helpommin jatkamaan verkostoitumista ja keskusteluja näiden tahojen kanssa. Näissä pystyy hyvin miettimään tahojen välistä yhteistyötä, sekä luomaan henkilökohtaisia kontakteja. Ennen lähtöä kannattaa miettiä ennalta keihin tai mihin tahoihin haluaisi olla yhteydessä, onko itsellä jo kontaktit tai mahdollisuudet tähän, vai kannattaisiko pyytää jotakuta paikan päällä tekemään esittelyn. Näissä kannattaa olla aktiivinen heti alusta alkaen. Kuukaudet menevät huomaamatta ohitse hyvinkin nopeasti uudessa ympäristössä, kun on kaikkea uutta ihmeteltävää. Monesti vierailu tyhjentää omaa kalenteria tehokkaasti oman organisaation tehtävistä, varsinkin paikan päällä hoidettavista, mutta paikallisilla tahoilla kalenterit ovat helposti täynnä. Korona-aikana karanteenit (varsinkin eri henkilöiden perättäiset) veivät myös yllättävän paljon aikaa mahdollisilta tapaamisilta, mutta onneksi ne näyttävät nyt olevan pääosin mennyttä aikaa.

Suosittelen!
Suosittelen ehdottomasti pitkäaikaista vierailua mahdollisuuksia mukaan. Vierailu toi paljon uusia ajatuksia ja näkökulmia eri asioihin päivittäisistä arkiasioista tutkimuksen tekemiseen uudessa ympäristössä ja uudessa kulttuurissa. Pidempiaikaisen vierailun aikana kerkeää nähdä, kokea ja ymmärtää asioita, joita parin viikon aikana harvemmin kohtaa. Varsinkin epäviralliset lounas- ja kahvihetket ovat hyviä tällaisiin kokemuksiin ja kohtaamisiin, joita ei vain tahdo saada muuten kuin olemalla paikan päällä. Samalla periaatteella näitä hetkiä kannattaa vaalia myös kotiorganisaatiossa. Näistä syntyy välillä hyvinkin antoisia ja ideoita herättäviä keskusteluita, ja voivat auttaa hyvin ongelman ratkaisussa eri tahoilla.

Rohkeasti avoimin mielin siis ammentamaan uusia ideoita muualta!

-Mikko