Roboista ja muutoksesta, ei herkkänahkaisille

Viimeiseen.. noin tuhanteen vuoteen oma biologinen kovalevymme, aivot, eivät ole nähneet suurta uudistusta. Kuitenkin informaatiotulva on mieletön ja jatkuvasti eksponentiaalisesti kasvava. Keinoäly on luotu tarkoituksena nostaa ihmisten ongelmanratkaisukykyä uudelle tasolle. Joku päivä ”Vahva” keinoäly, tai Artificial General Intelligence, ylittää ihmisen älykkyyden. Ei pelkästään tiedossa, vaan kaikessa.

Ben Goertz, maailman tunnetuimpiin vahvan keinoälyn tutkijoihin ja etsijöihin kuuluva kertoi meille haaveestaan – ”Kun robotti osaa kävellä kenen tahansa keskiverto amerikkalaisen kotiin ja keittää kahvia, olemme löytäneet ratkaisun”. Keinoäly ei ole luontaisesti paha eikä sitä tule pelätä. Toivommekin, että keinoäly pystyisi auttamaan vaikkapa lääketieteellisessä diagnoosissa- sillä se pystyisi käsittelemään ja ymmärtämään enemmän tietoa kuin kukaan ihminen ikinä, puolueettomasti.

Miettikää yhteiskunnallisia muutoksia. Robotit tulevat hoitamaan merkittäviä prosentteja töistä. Raskaista, vaarallisista, vaikeista, ikävistä, automaatioista. Yhteiskunnan täytyy sopeutua tähän, ja valtioiden varautua työlisyysasteen voimakkaaseen laskuun, ja sen lisäksi eettisiin ja laillisiin kysymyksiin, mitkä heräävät robotiikan astuessa arkipäivään. Ja tämä ei ole mitään tulevaisuudenhömppää, kerron teille alla miksi tämä tulee merkittävästi vaikuttamaan seuraavan viiden vuoden aikana.

Mutta ei hätää – koko planeetta saa pian koulutusta (luultavammin ensimmäinen YKn Millenium kehitys tavoite joka toteutuu), ja väestönkasvu tulee loppumaan ennen 10 MRD. Asutamme muita planeettoja (Mars), aloitamme avaruusmatkailun jo hyvin pian (Virgin, SpaceX, XPrize..). Keksimme keinoja, millä vihdoin hyödyntää ainoata ja äärettömän suurta energianlähdettä – aurinkoa. (Kaikki fossiilipolttoaineet ja ilmasto ovat auringon ansiota.) Eli kyllä tekemistä riittää.

Robotit ovat jo täällä! Olettekin varmaan kuulleet imurirobotista (useat amerikkalaiset paitsi nimeävät näitä, ottavat näitä mukaan lomalle, true story). Robottiteollisuus on räjähtänyt, ja nyt niitä syntyy joka tarkoitukseen.

Tässä muutama uusi, ihana tuttavuus.

IBM:n Watson peittosi kaksi kaikkien aikojen menestyneintä ihmistä visailuohjelmassa. Watson ei ollut kytkettynä internetiin, ja osasi vastata kieroihin kysymyksiinkin.

Paro on empaattinen robotti, jota käytetään mm dementiapotilaiden hoitoon. Tekoäly ei osaa vielä pitää yllä pitkää keskustelua tai tehdä oikeanlaisia ilmeitä, mutta me osaamme tehdä hellyyttäviä otuksia, joihin on helppo ihastua, tai joista pitää pitää huolta. Paro osaa oppia käyttäytymään kuten omistajansa toivoo, ja oppia tunnistamaan uuden nimensä.

Nao Robotit voidaan ohjelmoida omatoimisen oloisiksi.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=nNbj2G3GmAo]

Baxter robotti maksaa vain 22,000 USD ja sitä ei tarvitse opettaa ohjelmoimalla – kuka tahansa ihminen osaa opettaa häntä. Esimerkiksi tekemään monotonista, automaattista tai vaarallista työtä, tai mitä nyt keksiikään. Tehtaalla melko hyödyllinen, eikä liitto vaadi edes palkankorotusta! Mitä maksoi automatisaatiorobotti kymmenen vuotta sitten?

Boston Dynamicsin LS3 Big Dog alkaa lähennellä jo pelottavaa – tuota vastaan en kävelisi metsässä. Mikä on sinun reaktiosi, kun robottia potkaistaan?

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=W1czBcnX1Ww]

Robotteja valmistellaan kaikenlaiseen. Ihmisten auttamiseen raskaissa ja vaarallisissa töissä, pommien purkamisessa, planeettojen tutkimisessa, kirurgiaan, ja kaikkeen hyvään, mutta ei ole tieteenkään ihme, että missä innovaatio, siellä armeijat.

Olisiko teidän mielestä oikein, jos robotit saisivat tappaa ihmisiä? Minusta ei. Mutta joka päivä miehittämättömät lennokit tappavat ihmisiä. Missä kulkee raja? Pysyykö lainsäädäntö uusien innovaatioiden mukana – kenelle kuuluu data, joita uudet terveysmonitorit saavat sinusta ja mihin sitä voidaan käyttää? Saako Google käyttää itsestään ajavien autojen  tuottamaa, alati syntyvää, historian ensimmäistä kokonaisvaltaista reaaliaikaista ja tallentavaa videomonitorointia maailman kaduilta omiin tarkoituksiinsa? (*Ajattele voivasi nähdä 30 vuoden takainen päivä kotikadullasi.) Saammeko estää syntyvän lapsen down syndrooman geneettisellä muutoksella? Entä saammeko poistaa geenin joka voisi tehdä lapsesta ylipainoisen? Tai valita pituuden?

Nämä kaikki muutokset saattavat vaikuttaa hurjilta, kaukaisilta ja pelottaviltakin. Kuitenkaan, kyse ei ole teknologiasta, jota ihmiset keksivät, vaan käyttötarkoituksista, joita ihmiset niille keksivät. Lennokkeja voi käyttää metsäpalojen tarkkailuun tai vakoiluun. Viruksia voidaan kehittää auttamaan tai sairauksiin. Oli meillä ennenkin paljon asioita, joita olemme voineet käyttää erilailla. Useimmat meistä valitsevat sen hyvän käyttötarkoituksen. Kun opimme enemmän avaruudesta, planeetastamme, ja kun lapset kommunikoivat luontaisesti globaalisti eivätkä ymmärrä miksi jotkut naapurimaat ovat ikinä halunneet sotia, ymmärrämme, että tämä planeetta on yhteinen, ja sillä mitä teemme on maailmanlaajuinen vaikutus. Ilmansaaste on demokraattista. Maailmamme keuhkoja hakataan silpuksi halvemman puun perässä. Ei ole enää tekosyitä kääntää katseita, tai olla tietämättä yritysten koko tuotantoketjua.

[youtube=http://www.youtube.com/watch?v=LcPWEMwGJVQ]

Lempilauseeni siteerattuna Nancy Ellen Abramsiltä: Eat local, think global, act universal, be cosmical.