Kun kesällä 2011 valmistelin kihlattuni kanssa matkaani ja muuttoani Yhdysvaltoihin, olivat hermot useammankin kerran koetuksella muuttoon liittyvän byrokratian kanssa. Lomakkeita viisumeihin ja muuhun matkaan liittyen tuntui olevan kymmenittäin. Lisäksi kysymyksiä allekirjoittaneella, nuorella pariskunnalla oli huomattavasti enemmän kuin vastauksia. Kun lopulta pääsimme Kaisaniemessä sijaitsevan U.S. Embassyn tiloihin haastateltavaksi, olivat virkailijat minulle kohteliaita, etenkin kun kuulivat minun menevän post-doc tutkijaksi arvostettuun Berkeleyn yliopistoon. Sen sijaan kihlattuani kohtaan virkailijat olivat varsin tylyjä, koska Emmin tarkoitus oli tulla mukanani asumaan Berkeley:hin vuodeksi ja opiskella samalla City College of San Franciscossa englantia (kyseinen koulu tuskin on kovin tunnettu Suomessa). Koska olimme “vain” avoliitossa (amerikkalaisille vieras käsite), meitä kohdeltiin toisillemme vieraina henkilöinä, kumpikin “yksin” matkalla Yhdysvaltoihin. Emmiltä tivattiinkin siis useaan otteeseen, miksi hän oli menossa Berkeley:hin. Kielikoulu tai poikaystävä eivät aluksi tuntuneet riittävän selitykseksi…
Lopulta saimme kuitenkin molemmat viisumit (tosin Emmi vain 4 kuukaudeksi kerrallaan) ja saavuimme onnellisesti Kaliforniaan. Asuimme ensimmäiset pari viikkoa San Franciscossa hotellissa ja etsimme vuokra-asuntoa Berkeleyn liepeiltä. Löysimme pian Kensingtonista vuokra-asunnon suomalaiselta diplomi-insinööriltä, joka työskenteli itsekin Berkeleyn lähistöllä. Asunto oli vasta valmistunut ja hyvässä kunnossa. Oli tavallaan huvittavaa, että vaikka olimme henkisesti latautuneet vuoden mittaiseen jaksoon vieraassa maassa vierasta kieltä käyttäen, oli ensimmäinen tuttavuutemme suomalainen henkilö. Vielä huvittavampaa oli, että kun saavuin seuraavana päivänä toimistolleni Berkeleyn yliopistolla, oli ensimmainen kohtaamani kollegani niinikään suomalainen. Ensimmäisen kuukauden Kaliforniassa puhuin siis pääsääntöisesti Suomea…
Vuokraisäntämme esitteli meille seudun, lähikaupat, ja muun olennaisen asumiseen liittyvän ja vei meidät katsomaan käytettyjä autoja, ja löysimmekin pian sopivan hintaisen auton. Sopeutuminen uuteen maahan ja kulttuuriin sujui näin ollen varsin jouhevasti ja ennen kuin huomasimmekaan, olimme jo tottuneet paikallisiin arkirutiineihin. Ystävystyimme nopeasti muutamiin työkavereihini, jotka ovat kotoisin mm. Saksasta, Brasiliasta ja Etelä-Koreasta, ja olemme olleet tiiviisti heidän kanssaan myös vapaa-ajan merkeissä.
Berkeleyn seudulla ei ole ollut pulaa vapaa-ajan mahdollisuuksista. Puolessa tunnissa autolla pääsee San Franciscoon, jossa mm. Fisherman’s Wharf, Alcatraz, Golden Gate ja Muir Woods sekä lähellä sijaitsevat Napa ja Sonoma viinitiloineen ovat ainutlaatuisia nähtävyyksiä ulkomaalaisille. Tämän lisäksi muutaman tunnin ajomatkan päässä sijaitsee Lake Tahoe, jonka lähistöllä on upeat patikointipolut Mount Tallac-vuoren huipulle. Matkan kohokohta oli kuitenkin vaellusreissu Yosemiten kauniiseen kansallispuistoon. Kuljimme henkeäsalpaavien vesiputousten läpi kahden vuoren huipulle ja matkalla näimme mm. karhunpennun aivan muutaman metrin päässä kävelypolustamme.
Yosemite Valley
Sää on Berkeleyssä ympäri vuoden aurinkoista. Sateet ovat (ainakin Suomeen verrattuna) harvinaisia ja ilma lämmin. Kuukauden keskilämpötilat pysyvät talvellakin yleensä n.15 asteen tuntumassa, joten olemme tarttuneet tilaisuuteen ja ulkoilleet paljon matkan aikana. Asuntomme Kensingtonissa sijaitsee kukkuloilla, mistä näkee San Franciscon, Alcatrazin ja jopa Golden Gaten. Vieläkin lenkkeillessäni on toisinaan pakko pysähtyä ihmettelemään paikallisia nähtävyyksiä ja luontoa.
Golden Gate
Vapaa-aika on kulunut myös paikallista urheilutarjontaa seuratessa. Yhdysvalloissa seurataan ja kannustetaan fanaattisesti yliopistourheilijoita. Kymmenettuhannet Berkeleyn (Cal Bears) fanit kokoontuvat läpi vuoden paikalliseen urheiluhalliin, “Haas Pavillioniin” kannustamaan omiaan urheilulajista riippumatta. Minä ja Emmi, nuoruutemme koripalloa harrastaneina, olemme innostuneet seuraamaan Berkeleyn koripallojoukkueen pelejä kyseisessä hallissa. Otteluissa on ollut joka kerta lähes täysi katsomo ja ottelut televisioidaan. Otteluissa on läsnä tietenkin myös soittokunta, cheerleaderit ja kaikki mahdollinen ammattilaisurheilutapahtumille tyypillinen väliaikashow . Vaikuttavin urheiluelämys meille oli ylivoimaisesti Cal Bearsin peli pahinta paikallisvastustajaa ja vihollista, Stanfordin yliopistoa vastaan. Halliin sisään oli saapunut jopa Stanfordin oma soittokunta, mikä kertoo, miten omistautuneita ihmiset ovat näihin urheilutapahtumiin. Tämän lisäksi olemme olleet katsomassa myös muutaman NBA ottelun ja näin suomalaisittain pakollisen NHL ottelun länsirannikolta – Anaheim Ducks vs. San Jose Sharks. Oli hienoa nähdä Teemu Selänne ja Antti Niemi paikan päältä. Lisäksi kävimme katsomassa amerikkalaista jalkapalloa, San Francisco 49ersin kotipelin Candlestick Parkissa San Franciscossa. Ottelun innostamana aloin välittomästi seurata myös amerikkalaista jalkapalloa televisiosta.
Alcatrazin vankila
Useat ystävämme ovat innostuneet Berkeleystä ja San Franciscosta vierailtuaan luonamme menneen vuoden aikana. Etenkin Berkeleyn kampusalue ja San Franciscon tunnetut nähtävyydet ovat tehneet vaikutuksin vieraisiimme. Naispuolisiin vieraisiin suurimman vaikutuksen ovat tehneet paikalliset ostoskeskukset, “outlet mall:it”, joissa satoja kauppoja on keskitetty pienehkölle alueelle ja hinnat pudotettu mataliksi, varsinkin amerikkalaismerkkien osalta.
Vauhtia ja hulinaa on siis pitänyt ja pian lähestyykin jo lähdön hetki takaisin Suomeen. Reissu on ollut varsin antoisa ja ylittänyt kaikin puolin odotukset post-doc vuodesta Yhdysvalloisssa. Suurkiitokset onkin annettava KAUTE säätiölle sekä Tutkijat maailmalle-apurahalle, jotka mahdollistivat tämän ainutlaatuisen kokemuksen.