Tämä on ensimmäinen blogikirjoitukseni, joten lyhyt esittäytyminen lienee paikallaan. Synnyin kylmän vuoden 1987 toukokuussa Vetelissä. Kasvoin ja elin tuossa mahtavassa keskipohjalaispitäjässä elämäni ensimmäiset kaksi vuosikymmentä. Kävin koulut ja lukion kotikunnassani ja armeijan Kajaanissa. Syksyllä 2007 lähdin Tampereelle teknilliseen yliopistoon (TTY) opiskelemaan ympäristö ja –energiatekniikan koulutusohjelmaan. Kiinnostus rakentamista ja rakennuksia kohtaan heräsi ollessani isäni mukana rakennustyömailla, ja niinpä pääaineekseni valikoitui talotekniikka ja sivuaineekseni rakennustekniikka. Kuulostaa loogiselta yhdistelmältä, mutta olin tuolla valinnalla kuitenkin outolintu. Tällaisen opintokokonaisuuden löytäminen vaati hieman oma-aloitteisuutta ja opiskelua yli tiedekuntarajojen. Valmistuin diplomi-insinööriksi kesällä 2013 ja jatkoin TTY:llä tutkijana ja vuoden 2014 alusta myös jatko-opiskelijana. Tutkin rakennusten ilmanvaihtoon ja –laatuun liittyviä asioita. Esimerkiksi rakenteiden painesuhteet ja ilmanvaihtolaitteiden toimivuuden varmistaminen ovat kuumia, suoraan rakennusten sisäilman laatuun vaikuttavia kysymyksiä ratkaistavaksi.
Kirjoitan tätä laivan kannelta, sillä olen juuri lähdössä tutkijavaihtoon Tanskan teknilliseen yliopistoon (DTU) Tanskaan. Lähdemme kuuden kuukauden reissuun yhdessä avopuolisoni kanssa. Saimme vaihtomme hyvin sopimaan toisiinsa ja hän vaihto-opiskelee terveystieteitä keskustan kampuksilla. Odotukset reissun annista ovat toki korkealla. Lähden DTU:lle, koska siellä tehdään maailman huippututkimusta sisäilman laatuun liittyen.
Vapaa-ajallani harrastan monipuolisesti liikuntaa ja kilpailumielessä suunnistusta sekä kestävyysjuoksua. Olen intohimoinen hiihdon harrastaja, ja olenkin joutunut tekemään jonkinasteista surutyötä totuttautuessani ajatukseen, että ensi talvena ei paljon hiihdellä. Tunnustan jopa olleeni hassu ja googlettaneeni, sattuisiko Tanskassa olemaan hiihtoputkea. No eipä ole. Täytyy etsiä muuta täytettä vapaa-ajalle. Lienee mielikuvituksen puutetta, mikäli Kööpenhaminasta ei täytettä löydy.
Muutettaessa Pohjoismaasta toiseen on byrokratia mahdollisimman kevyttä. Käytännön asiat ovatkin sujuneet melko kivuttomasti. Suurin vaiva on ollut majoituksen löytäminen. Asunnon hankkiminen Kööpenhaminasta vaatii suhteita, mojovaa sattumaa tai läjäpäin kruunuja, ehkä jopa kaikkea noita, niin kova asuntopula on. Löysimme lopulta vajaa kaksi viikkoa ennen lähtöämme asunnon DTU:n asuntohelpin kautta. Maksamme melko lailla vastaavasta asunnosta Kööpenhaminassa kaksi kertaa enemmän kuin Tampereella.
Haluan jo näin ennen matkaani kiittää Tutkijat maailmalle -ohjelmaa, Tampereen teknillistä yliopistoa sekä Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:tä tutkijavaihtoni mahdollistamisesta! Ilman näiden kolmen tahon suopeaa suhtautumista matka ei olisi toteutunut.
-AP Lassila
