Kuusi kuukautta Wisconsinissa on nyt takana mikä tarkoittaa paluuta arkeen Englannissa. Huomaan nyt kuinka aluksi melkoisen vieraalta tuntunut amerikkalainen elämäntyyli ja kulttuuri on alkanut vaikuttaa normaalilta ja oikeastaan jopa yllättävän omalta. Samalla olen ruvennut näkemään eurooppalaisessa kulttuurissa tiettyjä yhteisiä piirteitä pohjolasta aina Välimerelle saakka. Jenkeistä jään kaipaamaan kovasti ainakin ihmisten avoimuutta ja sydämellisyyttä, mikä parhaimmillaan heijastuu kaikkiin ihmisiin elämän arkipäiväisissä ja odottamattomissakin tilanteissa. Esimerkiksi naapureidemme kanssa pääsimme hyvin nopeasti tasolle, jossa voi jo puhua hyvistä kavereista tai ystävistä, mikä oli olennaista ajatellen kuinka lyhyen ajan saatoimme viettää heidän kanssaan. Englannissa koin aiemmin vastaavanlaista enimmäkseen työkavereideni suunnalta, kun taas tuntemattomia ihmisiä kohdatessani britit tuntuivat todella ystävällisiltä mutta silti tietyllä tavalla varautuneilta. Tässä on itsellenikin suomalaisen kulttuurin kasvattina suuri kasvun paikka.
Nyt tutkijavaihtoni lopuksi lienee oiva tilaisuus pyrkiä avaamaan päätutkimuksemme löydöksiä. Tämä on ensimmäinen kerta kun kirjoitan tutkimuksestamme suomeksi tai pyrin yleistajuisuuteen, joten toivotaan että seuraava on ymmärrettävää muillekin kuin ainoastaan oman alani tutkijoille:)
Kuva 1. Pow-wow kokontumista katsomassa Indian Summerissa.
Tutkimuksen taustasta
Tutkimuksessamme Marquetten, Warwickin ja Arizona State Universityn tutkijoiden kanssa keskityimme teollisuuden palveluihin ja erityisesti palveluverkostojen johtamiseen. Pitääksemme tarkastelun mahdollisimman yksinkertaisena rajasimme tutkimuksemme kolme organisaatiota käsittäviin palvelutriadeihin, joita pidetään pienimpinä mahdollisina verkostoina. Tutkimuksemme perustuu useamman vuoden jatkuneeseen kansainväliseen yhteistyöprojektiin, minkä aikana vierailin kaksi kuukautta Cranfieldissä Englannissa, ja olin seitsemän kuukautta Warwickin yliopistossa niin ikään Briteissä sekä kuusi kuukautta Marquetten yliopistossa Wiconsinissa Yhdysvalloissa. Tutkimme palvelutriadien johtamista, eli sitä kuinka kukin kolmesta palvelun toimittamisen osapuolesta vuorovaikuttaa toistensa kanssa, jotta asiakas saa käyttöönsä tuotannossaan mahdollisimman hyvin toimivan ratkaisun.
Kuva 2. My very first American wedding!
Tutkimusasetelma
Havainnollistaakseni tutkimuksemme tilannetta käytän kuvitteellista esimerkkiä kolmesta suomalaisesta yrityksestä, jotka teoriassa voisivat muodostaa tutkimamme kaltaisen palvelutriadin. Alkutilanteessa asiakas, sanokaamme UPM, päättää ostaa tuotannossaan käyttämänsä paperikoneen ja tähän liittyvät palvelut ratkaisutoimittajalta, joka olkoon tässä esimerkissä Valmet. Valmet toimittaa tällöin UPM:lle paperikoneen lisäksi prosessiautomaatiota, jonka avulla tuotantoa ohjataan, sekä koneen asennus-, käyttö-, huolto- ja korjauspalvelut. Kolmantena osapuolena tässä triadissa olkoon Vacon, joka toimittaa Valmetin ratkaisuun taajuusmuuttajan, minkä avulla paperikoneen toimintaa voidaan säätää energiatehokkaasti. Lisäksi Valmet toimittaa esimerkissä suoraan UPM:lle taajuusmuuttajaan liittyviä palveluita osana UPM:n ja Valmetin välistä sopimusta. Vaikka tämä esimerkki on eri toimialalta kuin mikään tutkimistamme palvelutriadeista, se on varsin vertailukelpoinen, sillä toimitettu ratkaisu on hyvin arvokas ja sen mahdollinen vikaantuminen muodostaa suuren riskin asiakkaalle: tuotanto saattaisi vikaantumistilanteessa pysähtyä täysin. Lisäksi eri osapuolet ovat keskenään merkittävässä riippuvuussuhteessa sillä yhden osapuolen epäonnistuminen vaikuttaa molempiin muihin kielteisesti: Esimerkiksi paperikoneen taajuusmuuttajan huollon (Vacon) pettäessä UPM menettäisi tuotantoaan, mikä heijastuisi myös Valmetiin heidän asiakkaansa tyytymättömyytenä ja tulevaisuudessa mahdollisesti menetettynä myyntinä. Tällaisessa tilanteessa onkin keskeistä kuinka nämä kolme osapuolta saavat ohjattua omaa toimintaansa ja sovitettusa sitä yhteen muiden kanssa.
Kuva 3. Polkupyörä vai Seremoniamestari Kanuunankuulan menopeli?
Tutkimuksen keskeiset löydökset
Tutkimuksessamme nousi esiin epäsuoran vuorovaikutussuhteen johtamisen merkitys. Nimittäin välttyäkseen yllä kuvatun tilanteen mahdolliselta tuotannon menetykseltä Valmetin olisi syytä seurata Vaconin ja UPM:n välistä toimintaa sekä pyrkiä vaikuttamaan siihen tarpeen mukaan mikäli sen oma etu näyttäisi olevan uhattuna. Vastaavasti sekä Vaconilla että UPM:llä olisi intressi pyrkiä vaikuttamaan omiin epäsuoriin vuorovaikutussuhteisiinsa. Tutkimuksemme päälöydökset kertovat millaisissa tilanteissa kukin osapuoli johtaa aktiivisesti tätä epäsuoraa suhdettaan.
Havaitsimme riskinhallinnan olevan kaikkein keskeisin tekijä, joka ohjaa osapuolten välistä vuorovaikutusta. Nimittäin asiakkaalle toimitettu tuotantoon keskittyvä ratkaisu tuo mukanaan riskin ennen kaikkea tuotannon menetyksestä ja lisäksi korjauskustannuksista tai -investoinneista. Asiakas pyrkii pienentämään tätä riskiä kahdella tavalla: Joissakin tilanteissa on mahdollista etukäteen varautua vaihtamaan rikkoutuva laite tai sen osa hyvin nopeasti. Toisaalta ratkaisutoimittajan kanssa solmittavaan sopimukseen voidaan määrittää tilanteesta riippuvia taloudellisia kannusteita ja sakkoja, joiden avulla ainakin osa asiakkaan riskistä voidaan siirtää ratkaisutoimittajalle. Näistä toimenpiteistä huolimatta asiakkaalle itselleen jää aina jonkin verran riskiä laitteen rikkkoutumisesta. Tämä jäljelle jäävä riski ohjaa asiakkaan ja vastaavasti koko triadin osapuolten toimintaa.
Kuva 4. Flipped learning -opiskelua Madisonin UWM-yliopiston opetuskeskuksessa WisCELissä.
Teollisuuden palveluita toimittavissa palvelutriadeissa havaitsimme että asiakkaan roolissa oleva organisaatio omaksuu aina itse aktiivisen roolin epäsuoran suhteen johtamisesta mutta myös delegoi vastaavan vastuun toiselle osapuolelle triadissä. Normaalisti tämä toinen osapuoli on ratkaisutoimittaja, mutta huomasimme myös että näiden kahden välisen suhteen ollessa tulehtunut ratkaisutoimittajan sijaan kolmas osapuoli omaksuu aktiivisen roolin itselleen. Lisäksi jos toimitettu ratkaisu on todella kriittinen asiakkaan tuotannolle eikä asiakas ole pienentänyt tätä riskiään sopimuksellisilla järjestelyillä eikä varautumalla vaihtamaan rikkoutuva laite nopeasti, kaikki kolme triadin osapuolta omaksuvat hyvin aktiivisen roolin epäsuoran vuorovaikutussuhteensa johtamisessa. Teoriakirjallisuus taas on nähnyt tavallisesti ainoastaan yhden osapuolen aktiivisena tässä. Käsittääksemme tutkimissamme triadeissa osapuolten suurempi aktiivisuus johtuu suuremmasta riskistä sekä korkeasta keskinäisestä riippuvuudesta osapuolten välillä.
Kuva 5. Taakse jää kotikatu.
Take care!
Lopuksi haluaisin kiittää Tutkijat maailmalle -ohjelmaa tutkijavaihtoni mahdollistamisesta! Näihin kuuteen kuukauteen on sisältynyt akateemisten tulosten lisäksi paljon oppimista erilaisessa kulttuurissa ja yhteisössä toimimisesta. Nyt on myös viimeistään tullut varmuus siitä että olisi mahdollista löytää oma paikkansa ja tehdä tätä työtä tuloksellisesti melkeinpä missä päin tahansa maailman yliopistoja. Milwaukee kiittää ja kuittaa:)