Hello Cambridge!

Ensimmäinen kirjoitukseni käsittelee muuttoa, sen valmistelua ja uuden alkua.

Reissumme rahoituksen varmistuttua viime kevään ja kesän aikana, aloimme toden teolla valmistautua isoon hyppyyn – vuoteen Englannissa. Kirjoitan monikossa, koska mukanani tällä seikkailulla on mieheni ja kaksi pientä lastamme.  Mieheni opiskelee Lontoossa ja minä kulutan aikaani Cambridgen yliopistossa Kemian laitoksella.

Halusimme löytää uuden kodin ennen Suomesta lähtöä – etenkin kun päätimme myydä vanhan kotimme ja muuttaa suuren osan tavaroista. Optimistisena ryhdyimme siis seuraamaan paikallisia foorumeita (Zoopla ja Rightmove). Englannin asuntomarkkinat osasivat kuitenkin yllättää useaan otteeseen. Vuokra-asunnot tulevat eetteriin harvinaisen myöhään ja kiinteistönvälittäjät vaativat että paikalla on käytävä – henkilökohtaisesti. Vuokralaisen taustojen tarkastus lähes täikammalla on lähtökohtaisesti luottamukseen tottuneelle suomalaiselle suorastaan unohtumaton kokemus. Asioilla on tapana järjestyä, ja lopulta meillekin löytyi ihana uusi koti rauhalliselta ja lapsiystävälliseltä alueelta. Suihkusta vettä tulee paineella ja ainakin toistaiseksi lämpöä on riittänyt, joten eiköhän se siitä!

Mikäli oma tilanne suinkin antaa myöden, ehdottaisin että asuisi alkuun pari viikkoa jossakin väliaikaisessa paikassa ja tutustuisi potentiaalisiin asuinalueisiin ennen sitoutumista. Paikan päällä on myös helpompi järjestellä näyttöjä. Jos tämä ei onnistu, kuulin myöhemmin että on palvelu, jossa omien kriteerien mukaisia asuntoja seulotaan ja konsultti sopii valmiiksi näytöt vaikkapa parin päivän ajaksi. Näin on mahdollista säästää omia hermojaan johonkin tärkeämpään 🙂 Toivottavasti tästä olisi jollekin muuttoa suunnittelevalle apua jatkossa!

Parin viikon kamojen karsimisen, lajittelun, lahjoittamisen, myymisen, kierrätyksen, pihakirppistelyn jne jälkeen rekka saapui noutamaan maallisen omaisuutemme. Palvelu pelasi hyvin kuorman lastauksessa ja purussa, ei voi kuin kehua. Sitten vietimmekin muutaman päivän sukulaisten nurkissa ennen kuin vatsa perhosia täynnä nousimme lentokoneeseen ja humps parin junanvaihdon jälkeen tupsahdimme keskelle Cambridgea. Rautatieaseman ympäristö ei ole idyllisin mahdollinen, mutta jo ensi visiitti historialliseen keskustaan valloitti sydämemme.

Olimme varanneet muutaman viikon joustovaraa ennen töiden alkua, jotta saisimme lapset asettumaan taloksi ja suuren osan väistämättömästä byrokratiasta hoidettua. Tämä osoittautui hyväksi ratkaisuksi, koska hoidettavaa riitti 🙂 Pankkitilin avaaminen luontui helpommin opiskelijalta kuin vasta maahan saapuneelta apurahatutkijalta. Ja avaamiseen tarvittiin omalla nimellä varustettu lasku hyödykkeestä, jonka maksamiseen k.o. tili avataan. Huvittava seikka puhelimiin liittyen – liittymän tilaamiseen tarvitaan brittiläinen puhelinnumero. Britit itsekin tuntuvan hieman pahoittelevan järjestelmiensä jäykkyyttä ja ihmiset ovat ylipäänsä hirveän ystävällisiä ja avuliaita. Please, thank you ja excuse me ovat kuin huomaamatta löytäneet tiensä meidänkin sanavarastoomme. Small talkissa tosin on hieman vielä tekemistä 😉 Vuosi koulinee suoria suomalaisia varmasti hivenen sosiaalisempaan ja avoimempaan suuntaan. Rehellisyyden nimissä on vielä todettava, että kyllä sitä byrokratiaa Suomenkin suuntaan liittyy: Kela, Mela, Eläketurvakeskus, Posti…

Työsaralla byrokratia lienee pääosin myös selätetty ja toisen viikon kunniaksi tänään pääsen jo labraan, hurraa! Saas nähdä muistanko enää miten pipettiä pidetään kädessä (palasin tässä samaan syssyyn myös äitiyslomalta). Pysykää kuulolla! Konkreettisia tuloksia odotellessa tässä näkymä laitoksen kahvion kattoterassilta.

Postauksen lopuksi vielä muutama sananen byrokratiaa mukavammista asioista. Jokainen itseään kunnioittava britti on perillä päivän polttavasti aiheesta eli säästä, joten pikakommenttina että Cambridgeshire on kuulemma kuivin maakunta – tosin suuri osa sateesta tulee kesällä. Ensimmäisen viikkomme aikana satoi joka päivä. Sen koommin sade on kuitenkin pysynyt poissa ja olemme saanet nauttia jopa muutamasta hellepäivästä. Säätila saattaa kuitenkin minuuteissa vaihtua auringosta rankkasateeksi ja päinvastoin. Pitää elämän mielenkiintoisena ja olemme jo oppineet nappaamaan sateenvarjon mukaan säällä kuin säällä.

Perheellisenä tutkijana on koko poppoon viihtyminen avainasemassa uuteen maahan kotoutumisessa. Onnekseni voin sanoa, että perheemme nauttii olostaan Cambridgessa! Aikuisia miellyttää yliopistokaupungin kansainvälinen, avoin ilmapiiri ja käsinkosketeltava historian havina. Kiitämme myös ihania kirjakauppoja sekä iltapäiväteetä. Kaupunki on riittävän pieni jotta pyörällä pääsee näppärästi kaikkialle, ja tarvittaessa julkinen liikennekin pelaa. Työn ja perheen yhdistämistä helpottaa toimiva ja edukas ruoan nettitilaus- ja kotiinkuljetussysteemi. Nuoriso-osasto innostuu leikkipuistoista, joihin on toden teolla panostettu, vain hiekkalaatikkojen puute hieman ihmetyttää.  Lisäbonuksena Lontoon ydinkeskustaan on lyhyt 50 minuutin junamatka ja odotammekin jo innolla retkiä sinne.

Kiitos siis Walter Ahlströmin säätiölle tästä upeasta mahdollisuudesta tutustua elämään Iso-Britanniassa sekä tutkimuksen tekoon yliopistossa, jolla on yli 800-vuotinen historia ja loistava tulevaisuus!