Blogi

Kulttuurieroja: Tanska – Suomi

Julkaistu

Ensimmäiset 1,5 kuukautta täällä Kööpenhaminassa ovat kuluneet nopeasti. Sopeutuminen uuteen kulttuuriin on ollut helppoa, ovathan pohjoismaat kuitenkin globaalisti ajatellen melko samankaltaisia. Joitain suomalaisittain silmiinpistäviä asioita on kuitenkin tullut eteen. Kirjoitan tässä lyhyesti joitain kummallisuuksia muutamalta elämän eri osa-alueelta. Nämä ovat toki subjektiivisia kokemuksia verrattain lyhyeltä aikaväliltä eivätkä niinkään absoluuttisia totuuksia, mutta uskoisin suuren osan suomalaisista kiinnittävän huomiota näihin asioihin.

  • Asuminen: Kööpenhaminan vaikutusalueella asuminen on kallista. Rakentamisessa suositaan kiveä ja tiiltä, puu on harvinaisempi materiaali, paitsi tietysti huonekaluissa ja lattiassa. Arvokkaammat asunnot ovat tanskassa ulkoa ja sisältä täysin valkoisia laatikoita, joissa on paljon lasia.
  • Pääkaupungin alueella on valtava asuntopula etenkin vuokra-asunnoista, eikä uusia rakenneta! Usein näkee ihmisten vuokraavan asuntoaan vaikkapa kolmeksi viikoksi tai kuukaudeksi esimerkiksi lomamatkan ajaksi. Toki se on taloudellisesti järkevää, sillä esimerkiksi normaalikuntoisesta noin 50 neliön kaksiosta voi hyvinkin saada reilusti yli 1000 euron kuukausivuokraa.
  • Niin sanottu normaali asumisen taso on Suomea alempi. Asuinrakennukset eivät ole niin siistejä, lämpimiä, mukavia ja käytännöllisiä kuin Suomessa. Usein asiat ovat vähän sinnepäin, ja sekös saattaa suomalaista hieman kismittää. Sähkö on 2 kertaa kalliimpaa kuin Suomessa.
  • Epäkäytännölliseksi asumiseen liittyväksi esimerkiksi voisi antaa vaikkapa sen, että taloyhtiömme pesutuvan pyykki- ja kuivauskoneet toimivat maksukortilla, jota voi ladata taloyhtiömme kellarissa joka toinen maanantai klo 18:00 – 18:15. Paikalla on noina ajankohtina taloyhtiön edustaja asiaa hoitamassa. Juu. Laitahan sinäkin kalenteriisi.
  • Liikenne: Pyöräilijät ovat tunnustettu osa liikennettä. Pyöräilijät nauttivat usein etuajo-oikeudesta ja autoilijoiden huomaavaisuudesta esimerkiksi risteyksissä, joissa autot odottavat pyöräilijöiden menevän ensin. Toki vastaavasti pyöräilijöiltä odotetaan tarkempaa sääntöjen noudattamista kuin Suomessa. Tämä on varmasti välttämättömyys, sillä Tanskassa pyöräillään todella paljon ja Kööpenhaminan pyöräjoukkioissa fillarointi on jos sinällään todellinen elämys maalaispojalle.
  • Jos pyöräilijät otetaan liikenteessä huomioon, niin samaa ei voi sanoa jalankulkijoista. Tämä tulee esille lähinnä siinä, että autoilijoiden suhtautuminen suojateihin on samalla tasolla kuin Suomessa. Suojatiet ovat siis lähinnä muodollisuus.
  • Autot ovat kalliita. Esimerkkinä marraskuussa 2014 Suomen ensirekisteröintitilaston kärkisijaa pitävä Toyota Auris maksaa Suomessa uutena hybridiversiona ja ilman lisävarusteita 28316 euroa. Tanskassa on käytössä kiinteä ja melko rapsakka 180 prosentin autovero. Saman hybridi-Auriksen ostaja saa tämän seurauksena pulittaa menopelistään ilman lisävarusteita 303000 Tanksan kruunua eli noin 40720 euroa. Ainakin Kööpenhaminan alueella suositaan selvästi pieniä ja edullisia autoja, jotka tietysti ovatkin käteviä kaupunkiolosuhteissa.
  • Sää: Tanskassa sataa, tuulee ja on pimeää lähes koko ajan. No, nythän on marras-joulukuu. Joulu vaikuttaa olevan tanskalaisille todella iso juhla ja kai lohtukin kaiken pimeän keskellä. Esimerkiksi Tivolin joulukoristelut ovat jotain galaksaalista.

Tähän tuli mukaan enemmän negatiivisia kuin positiivisia asioita. Ei pidä kuitenkaan luulla, että Tanska on kurja paikka. Joulun aikaan kotimaa kutsuu ja sitten ensi vuoden puolella voi taas palata takaisin tänne uusin kujein. Rentouttavaa ja lämminhenkistä joulua kaikille!

-AP Lassila

DyrehavenTanskan kuningas eristi ja rauhoitti itselleen 1600-luvulla 10 km Kööpenhaminan keskustan pohjoispuolelta läheltä nykyistä DTU:ta noin 1000 hehtaaria tämän näköistä metsästysmaata. Nykyään alue tunnetaan nimellä Dyrehaven ja on virkistyskäytössä.

Dyrehaven, metsästysmaja 2Dyrehavenin keskellä sijaitsee kuninkaan metsästysmaja. Kuningas määräsi aikoinaan että tältä avoimelta kukkulalta sijaitsevalta majaltaan ei saa näkyä muita rakennuksia. Tätä 1600-luvulla annettua määräystä kunnioitetaan vielä tänäkin päivänä.