Australian Post Doc -visiittini puoliväli ylitettiin tuossa jo tovi sitten ja onkin hyvä aika summata tähän saakka suoritetut tutkimusaktiviteetit.
Olen vierailevana tutkijana Murdoch Universityssä (Perth, Länsi-Australia), joka tunnetaan maailmalla vesiliuoskemian tutkimuksestaan. Professori Glenn Hefterin johtamalla tutkimusryhmällä on poikkeuksellisen paljon kokemusta mm. teollisten prosessiliuosten fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien kokeellisesta määrittämisestä ja mallintamisesta. Monet ryhmän tutkimuslaitteista ovat kotikutoisia ja kaupallisetkin rankasti muokattuja. Hetkeäkään epäilemättä voidaan sanoa, että parempaa vierailukohdetta ei tänä päivänä voisi valita. Tällainen tutkimus on tärkeää niin teollisten sovellusten, ympäristötieteiden kuin myös perustavanlaatuisen kemian ymmärryksemme kannalta. Siksi onkin surullista, että tämä tutkimusperinne on pikkuhiljaa kuolemassa ”vanhojen pierujen” jäädessä eläkkeelle ja lahjakkaiden nuorten valitessa trendikkäämpiä aloja. Murdoch Universityn ryhmäkin on huippuvuosistaan kutistunut (ja ikääntynyt) n. 20 tutkijasta vain viiteen tutkijaan.
Vierailuni lähti räväkästi käyntiin kollegoideni avustamana ja ensimmäisten julkaisujen tulokset kerettiin mitata muutamassa kuukaudessa. Nämä julkaisut käsittelevät teollisesti tärkeitä sinkkisulfaatti-rikkihappo -vesiliuoksia. Merkittävimpiä saavutuksia tässä tutkimuksessa ovat rikkihapon vesiliuosten erittäin vaativat tiheysmittaukset 250 asteeseen saakka. Tällaisten mittausten suorittaminen edellyttää erikoistunutta, poikkeuksellisen korroosionkestävää laitteistoa. Tässä tutkimuksessa käytettiin tiheysmittaria, jonka mittaosa on valmistettu erittäin kestävästä platina-rhodium -seoksesta.
COVID19-pandemian rantautuessa Australiaan yliopisto iski ovensa säppiin, osavaltion ohjeistuksen mukaisesti. Siirryimme etätyöskentelyyn, ja käytännössä vietin koko tämän ajanjakson isännöivän professorini tykönä, missä työstimme julkaisukäsikirjoituksia valmiiksi. Hyvä niin, koska tänä aikana kerkesimme saattaa loppuun neljä, nyt julkaistua, paperia. Näistä ensimmäinen oli lyhyt tutkimus teollisesti tärkeiden siirtymämetallisulfaattien vesiliuosten tiheyksistä ja lämpökapasiteeteista. Kolme muuta julkaisua käsittelivät sinkkisulfaatin vesiliuosten tiheys- ja puristuvuusominaisuuksia laajalla lämpötila-alueella. Näiden lisäksi sain valmiiksi yhden lukuisista pöytälaatikkojulkaisuistani.
Kun yliopisto jälleen avasi ovensa, palasimme kiireen vilkkaa kokeellisen työskentelyn pariin. Tärkeimpänä tutkimusaiheena olisi täydentää siirtymämetallisulfaattitutkimustamme korkeampiin pitoisuuksiin ja lämpötiloihin. Nämä mittaukset ovat pikku hiljaa saapumassa päätökseensä, ja siirrymme kohti vierailuni viimeistä tutkimusaihetta, ns. potentiometristä tutkimusta kemiallisten tasapainojen tutkimiseksi. Viimeisin, muttei suinkaan vähäisin tavoitteeni, sillä Murdoch University on viimeisiä paikkoja maailmassa, jossa tämän klassisen tekniikan voi vielä kunnolla oppia. Tarkoituksena on tietysti tuoda kaikki oppimani takaisin Suomeen ja koittaa pitää tätä perinnettä hengissä.
Vierailu voi jo tässä vaiheessa todeta olevan erittäin onnistunut. Työympäristö on inspiroiva, ja samanhenkisten maailmasta uteliaiden kollegoideni kanssa työskentely on ollut suuri ilo. Samalla olen huomannut vanhempien tutkijoiden suorastaan puhkuvan intoa päästessään siirtämään tietotaitoaan nuoremman sukupolven kemistille. Hyvä niin, koska siksihän täällä ollaan.
