Tässä postauksessa kerron hieman tarkemmin vierailun annista: tutkimushaastattelujen tekeminen Japanissa ja löytämäni tutkijakontaktit.
Haastattelut
Ehkäpä mielenkiintoisin ja antoisin osa tutkimusvierailua ovat olleet haastattelut ja niiden järjestely. Haastattelin Japanissa esimerkiksi PET-pulloista t-paitoja valmistavan yrityksen, kimonoista moderneja vaatteita tekeviä yrityksiä ja käytettyjä vaatteita myyvän ketjun.
Euroopassa, ja etenkin Suomessa, myös pienillä yrityksillä on lähes aina nettisivut tai ne ovat aktiivisia somessa, ja ala yritykset on helppo identifioida. Suomessa voin tyypillisesti olla yhteydessä yrityksen toimitusjohtajaan tai muuhun yrityksen johtajapositiossa olevaan henkilöön, oli sitten kyseessä pieni tai iso yritys. Yritykset myös antavat kohtuullisen mielellään haastatteluja. Japanissa kulttuuri on kuitenkin toinen. Useat yritykset ovat linjanneet etteivät anna haastatteluja, ainakaan ulkopuolisille. Isoja yrityksiä haastattelemaan tyypillisesti ainoa reitti on kontaktien kautta. Professorien kontaktien avulla pääsinkin haastattelemaan paria mielenkiintoista isompaa yritystä. Pienet yritykset voivat olla helpommin lähestyttäviä. Usein pienillä yrityksillä ei ole ainakaan kovin kattavia nettisivuja, joten haastateltavien yritysten etsintä vaati usein jalkautumista kaupunkiin alueille, joissa tiesin sijaitsevan paljon aihepiiriin soveltuvia yrityksiä.
Suurimpana ongelmana haastattelujen keräämisessä oli alkuunsa kielimuuri, sillä harva japanilainen puhuu englantia, etenkään sillä tasolla, että pystyisimme tekemään haastattelua. Eräs pienyrittäjä vastasi kyselyyni, ettei hän puhu englantia, mutta auttaisi mielellään. Päätin siis koettaa haastattelun tekemistä japaniksi, sillä olin opiskellut kieltä usean vuoden ajan. Haastattelu sujui hyvin ja sain yrityksiltä todella mielenkiintoista tietoa ja ajateltavaa. Teinkin lopulta useamman haastattelun japaniksi. Nämä ovatkin olleet yksiä mielenkiintoisimmista haastattelukokemuksista.
Seminaarit & paikalliset kontaktit
Oman laitoksen ulkopuolisten tutkijoiden lisäksi olin aktiivisesti yhteydessä kestävyyteen liittyviin aiheisiin keskittyviin tutkijoihin sähköpostitse. Löysin tätä kautta myös business & society -aiheesta seminaareja ja konferensseja pitävän yhteisön, jonka kotiyliopistona toimii vierailuyliopistoni. Pääsin myös tässä yhteisössä testaamaan japanin taitojani, sillä osallistuin japaninkielellä olleeseen seminaariin. Aiheet olivat mielenkiintoisia sekä akateemisesta että yritysmaailmasta. Oli mukava päästä kuulemaan kestävyyteen liittyvistä aiheista hieman oman tutkimusalueeni ulkopuolelta. Tässä yhteisössä tutuksi tulleet tutkijat ovat olleet arvokkaita kontakteja tulevan tutkimukseni kehittämiseen eritoten Japanissa.
Haluaisin vielä kiittää Tutkijat Maailmalle -ohjelmaa tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta!
Ida Rovanto