Siinä on lyhykäisyydessään oman väitöskirjaan tähtäävän tutkimukseni pääteema. Jo muutaman vuoden ajan on Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella ollut käynnissä professori Petri Pullin luotsaamana vanhusten älykodin tutkimus. Yleisesti ottaen tarkoituksena on kehittää monitieteellisen osaamisen, kuten lääkäreiden ja arkkitehtien ammattitaitoa hyödyntämällä, apuvälineitä tälle alati kasvavalle joukolle vanhuksia. Moni heistä kärsii myös dementiasta, kuten Alzheimerin taudista. Näille ihmisille ei ole tarjolla muutamien vuosien päästä tarpeeksi avustavaa henkilökuntaa ja heidän hoitamisensa laitoksissa on hyvin kallista valtiolle. Tästä syystä olemme alkaneet katsoa teknologian suuntaan korvaamaan osaa hoitohenkilökunnan työtaakasta ja avustamaan vanhuksia kodin askareissa. Tähtäimenämme on aina ollut vanhusten itsenäisen elämän tukeminen, jotta heidän ei tarvitsisi siirtyä laitoksiin liian pian vaan he voisivat nauttia elämästään pidempään ja täysipainoisemmin tutussa ympäristössä. Tarkoituksena ei ole täyttää kotia teknologialla, vaan pitää se mahdollisimman minimissä, ja luoda uusia, helposti ymmärrettäviä tapoja käyttää teknologisia apuvälineitä.
Teknologian käyttötapojen parantamiseen keskittyvä tutkimukseni Japanissa tähtää hyödyntämään paikallista teknologiaosaamista, parantamaan omaa osaamista ja vertailemaan mitä Japanissa on käytettävissä vanhusten kodin askareiden tukemiseen. Lähtökohdat vanhusten tukemisessa ovat samat kuin Suomessa, ja ongelmiin etsitään täällä yhtä ahnaasti ratkaisua. Yhteistyön tähän saakka on toiminut hyvin ja Japani on jo lähettänyt tutkijoita Suomeen tekemään vastaavaa työtä Oulun yliopistolla. Toivon mukaan tämän yhteistyön hedelmistä päästään nauttimaan piakkoin tulevaisuudessa.