Johtuen viivästyneestä tunnusten saamisesta tähän blogipalveluun, tässä ensin vanhempia kuulumisia alkuvuodelta 2018:
Työskentelen Australian Melbournessa RMIT-yliopistossa (Royal Melbourne Institute of Technology) Advanced Manufacturing Precinct:ssa vierailevana PostDoc-tutkijana. Tutkimusaiheeni on materiaalia lisäävällä laserteknologialla (“3D-tulostamalla”) valmistetut lujat ruostumattomat teräsmateriaalit. Perheemme, johon kuuluu minä, mieheni ja kolme kouluikäistä lasta, muutti Melbourneen 15. Joulukuuta 2017. SIlloin täällä oli kesä, ja kouluista sekä yliopistosta kesäloma. Saimme siis rauhassa järjestää vuokra-asunnon ja muita perusasioita kuntoon ennen työ- ja kouluarjen aloittamista. Aika paljon kyllä olikin käytännön asioita hoidettavana, mitään kun ei oikein pystynyt Suomesta käsin etukäteen tekemään. Tai ainakaan emme vuoden ajalle halunneet vuokrata perheasuntoa sitä itse näkemättä. Kaikki muut, esimerkiksi lasten koulut, pystyi sopimaan vasta sitten, kun oli saatu pysyvä kotiosoite.
Työskentely RMIT-yliopistossa on sujunut hyvin. Ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja avuliaita. Tutkimusryhmässä, jossa minä olen, on erinomaiset laitevalmiudet Additive Manufacturing –teknologiaan myös metallimateriaaleille: keskuksella on käytossä viisi SLM-laitteistoa (selective laser melting). Materiaalitestaus sen sijaan on RMIT:lla keskitetty useisiin eri laitoksiin ja erityisiin tutkimuskeskuksiin. Esimerkiksi kaikki mikroskopiatutkimus tapahtuu Microscopy and Microanalysis Facility:ssa, jossa on hyvä laitekanta, mutta myös valtavasti käyttajiä. Kaikkiin laitteisiin on varauskalenteri, ja esimerkiksi elektronimikroskooppeihin jatkuvasti 3-4 viikon jono. Osa laitteista, esimerkiksi materiaalien mekaaninen testaus, sijaitsee yliopiston toisella kampuksella 20 km päässä keskustasta. Tutkimustyön eteneminen sujuvasti edellyttää siis tehokasta suunnittelua ja aikataulutusta! Tutkijoilta myös edellytetään, että he opettelevat itse käyttamään kaikkia tarvitsemiaan laitteita. Saadakseen käyttöluvan kalliisiin erikoislaitteisiin, on tutustuttava huolellisesti monipuolisiin itseopiskelumateriaaleihin ja suoritettava hyväksytysti yliopiston verkkosivuilla useita erilaisia turvallisuustestejä. Verkkomateriaalit eri menetelmille ja laitteille ovat kyllä olleet erinomaisia!
——————————————————————————————————————————–
Tutkijavaihdossa oleminen vaatii ja kehittää kärsivällisyyttä. Oltuani Melbournessa 4 kuukautta sain vihdoin laiteaikaa SLM-lasertulostimelta materiaalinäytteitteni valmistamiseen. Omalla apurahalla saapuvana tutkijavierailijana olen kyllä erittäin tervetullut yliopistoon, mutta SLM-laitteiden käyttöön taisin joutua aivan jonon hännille. Kaikki yliopiston omat tutkimusprojektit, erityisesti yritysten toimeksiannot, ajoivat jatkuvasti ohi.
Olen oppinut merkittäviä asioita metallien AM-teknologiasta. Laatiessani tutkimussuunnitelmaani ennen tänne tuloa en ymmärtänyt, miten paljon pohjatyotä uuden materiaalin AM-prosessointi vaatii. Täällä minulle konkretisoitui, etta jokaisen metalliseoksen optimaaliset tulostusparametrit ovat aina laitekohtaisia, eli jokaisessa tulostuspaikassa ne on etsittävä itse jokaiselle eri materiaalille. Tämä alkoi siten, että tulostettiin ensin pelkkiä yksittäisiä ‘single track’:eja varioiden suurta määrää tulostusparametreja. Näiden esikokeiden tuloksia tarkastelemalla voitiin tehdä valintoja potentiaalisesti hyvien tulostusparametriyhdistelmien suhteen ja kokeilla useampikerroksisten pienten näytteiden tulostamista. Näistä koekuutioista testattiin mm. huokoisuusaste ja tutkittiin mikrorakennetta. Vasta kaikkien näiden esivaiheiden jälkeen pääsimme valmistamaan varsinaisia tarvitsemiani tutkimusmateriaaleja. Onneksi ryhmämme SLM-teknikko on erittäin kokenut ja osaava henkilö, hänen avustuksellaan saimme lopulta erittäin onnistuneet näytteet tehtyä.
Alkuvaikeuksien ja odottamisen jälkeen tutkimukseni on nyt päässyt hyvään vauhtiin. Sain tarvitsemani tutkimusnäytteet valmistettua toukokuussa. Siitä lähtien olen päässyt tekemään monipuolista materiaalitutkimusta. Koemateriaalieni mekaaniset ominaisuudet ovat osoittautuneet erittäin hyviksi, jopa paremmiksi kuin osasin odottaa. Olen päässyt käyttämään monia erilaisia, uusiakin, tutkimusmenetelmiä ja -laitteita. Nyt kun kaikki sujuu ja etenee hyvin, mietin usein, miten onnekas ja kiitollinen olen tästä upeasta tutkijavaihdosta! RMIT on todella mukava yliopisto ja työyhteisö. Olen oppinut täälä valtavasti uutta AM-teknologiasta. Tuntuu samalla hienolta, että olen päässyt jakamaan omaa tutkimuskokemustani eteenpäin neuvoessani tutkimusryhmäni tohtoriopiskelijoita monissa asioissa, esimerkiksi metallurgiaan ja elektronimikroskopian vaativaan näytteenvalmistukseen liittyvissä asioissa.